lauantai 12. syyskuuta 2015

Unelmat katoavat pilviin

Caran äkillinen ja liian aikanen poismeno sai pohtimaan tätä koiraharrastamisen raadollisuutta.
Saadessaan pennun kotiin alkaa rakentaa yhteistä tulevaisuutta, mitä alkaa harrastamaan otuksen kanssa, mille kurssille osallistut jne..
Aloitat koirasi kouluttamisen niillä taidoilla, joita sinulla sillä hetkellä on. Jos olet onnekas, ympärilläsi on ystäviä, jotka auttavat sinua eteenpäin, kun omat taitosi eivät riitä. Omat taitosi kehittyvät ja koirasi kehittyy. Teille löytyy yhteinen sävel, menette samaan kuplaan ja tekemisessänne on yhteinen rytmi. Koiraharrastusta parhaimmillaan. Sinulla on vielä unelmia ja haaveita tulevaisuuden varalle. Yhtäkkiä kaikki on ohi. ei enää yhteisiä hetkiä, jäljellä on vain tyhjä paikka. Muistot jäivät ja ne kantavat tässä surussa.

Ehdimme Caran kanssa kokea paljon yhdessä. Iloisia onnistumisia pk-maailmassa ja agilityssa. Sain seista palkintopallilla koirani kanssa. Parasta kuitenkin oli yhteinen matka kohti onnistumisia. Kymmenet tunnit metsässä, tottiskentällä ja agilitytreeneissä opettivat minulle enemmän kuin nuo onnistumisen hetket. Koiran kanssa harrastamien opettaa yhtä paljon sinut tuntemaan itseäsi kuin tuntemaan koiraasi. Opit, miten käyttäydyt kun jännität, turhaudut, olet iloinen tai hermostut. Koirasi reagoi käyttäytymiseesi sille luonteenomaisella tavalla. Cara yritti sitä enemmän, mitä enemmän jännitin tai hermostuin.

Cara oli koira, joka teki kaiken täysillä. Oli aina valmis oppimaan ja yrittämään, mitä ikinä siltä halusinkin.
Agility taisi olla Caran ykköslaji. Aluksi kanssani, mutta liekkeihin koira syttyi kun sai Jampan
ohjaajakseen. Heillä oli  heti yhteinen sävel, toimivat kuin vanha aviopari.



Jokainen koira opettaa ohjaajalleen. Cara opetti nauttimaan hetkestä, elämään täysillä, nauttimaan matkasta ja iloitsemaan onnistumisista. Toivottavasti muistan tämän.

Tämä blogi loppuu nyt virallisesti, koska sen keskeiset otukset ovat poissa. Cara ja pojista on jäljellä vain Tempo, joka viettää reippaan vanhuskoiran elämää. Uusi blogi uudella nimellä osoitteessa sporttikoira.blogspot.com


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti