Analyysin paikka

Huonosti sujuneen kisaviikonlopun jälkeen on analyysin paikka ja peiliin katsomisen paikka. Olin kauden alussa (syksyllä 2012) asettanut tavoitteeksi SM-0 saavuttamisen hyvissä ajoin alkuvuodesta 2013. Niin tapahtuikin, josta olen iloinen. Tapahtui vain sellainen kummallinen juttu, etten tiennyt, mitä sen jälkeen kuuluu asettaa tavoitteeksi, kun tavoite on jo saavutettu.

Viime viikonloppuna oli testi kisaviikonloppu; kahtena päivänä kolme kisaa. Tulostaso ei ole hurmaava; 4x hyl, 5 ja 15. Selvisin vaikeiden ratojen haastavista kohdista, pystyin tekemään treeneissä harjoittelemiani ohjauskuvioita, pystyin jarruttamaan Caraa kovastakin vauhdista, mutta tein alkeellisia virheitä helpoissa paikoissa. Esimerkiksi kahdella radalla Cara juoksi puomin ohi, kun en ohjannut selkeästi, mihin pitää mennä. Oletin, en ohjannut. 

Jotain hyvääkin testi viikonloppu toi tullessaan. Cara ei hyytynyt viikonloppuna. Fitdogin juomajauhe on huippujuttu! Joka startin jälkeen Cara sai annoksen juodakseen, eikä mitään hyytymistä näkynyt. Minä jaksoin myös, mikä oli myös hyvä asia. Selkäni oireili, mutta siitä huolimatta jaksoin juosta. Täytyy vaan muista juoda riittävästi ja syödäkin sopivissa väleissä. rataan. Olin Riikan luona yötä, jossa sain hyvin levättyä kisapäivien välillä. Cara sai samalla Näpsä - terapiaa, jotta vähitellen alkaisi sietää pikku- ipanaa.

Olen panostanut koirani kouluttamiseen. Cara osaa agissa teknisesti paljon asioita, mutta minä en ole läheskään samalla osaamisen tasolla tai en osaa käyttää osaamistani parhaalla mahdollisella tavalla.

Keskittymiseni rataan tutustumiseen on mielestäni parantunut, Pystyn näkemään ns. kriittiset paikat eli paikat mihin minun pitää ehtiä ja missä paikoissa voin hyödyntää Caran irtoamista. Jokaisella viikonlopun radalla oli kuitenkin hetkiä, joissa en ohjannut koiraa lainkaan.

Oman ohjausosaamisen parantamiseksi minun täytyy parantaa treenaamiseni laatua. Tavoitteena parantaa ohjaamistani, niin että agiradalla ohjaan koiraa koko radan ajan. Teen itselleni selväksi, mitä missäkin kohdassa teen. Tavoitteena olla koirani osaamisen tasolla.

Mitä koirat edellä, sitä ohjaaja perässä

Sairasvuoteella maatessani pohdiskelin, miten koiraurheilussa aina keskitytään koiran hyvinvointiin. Otus käy fysioterapeutilla säännöllisesti,ruokavalio pyritään pitämään hyvänä, on nesteysjuomaa ja palautusjuomaa. Ohjaaja yleensä taapertaa perässä, syö ja juo mitä sattuu, fysioterapiasta voi vain haaveilla. ( Kaikki liikenevät varat menevät koiran hyvinvoinnin ylläpitämiseen).
Näin on ainakin omalla kohdallani.

Cara käy Tanjan käsittelyssä säännöllisesti, jotta rasitusvammat hoituisivat jo heti alkuvaiheessa. Otukset barffaavat, yritän ruokkia monipuolisesti ja hankkia uutta tietoa säännöllisesti. Yritän liikuttaa otuksia monipuolisesti; vapaana lenkkeilyä, pitkiä kävelylenkkejä, Caran kanssa pyöräillään ja lisäksi agi-treenit ja kesäkaudella jälkitreenit.

 Tajusin sängyssä maatessani, että koirakko on juuri niin taitava, kestävä tai pystyvä kuin sen heikoin lenkki on.. eli siis minun taitoni, kestävyyteni ja kuntoni vaatii lähes samaa panotusta kuin panostan Caran ja Tempon hyvinvointiin.

Kuntoni on kai ikää vastaava, muttei todellakaan hyvä. Siispä töihin siitä. Ensin asetetaan tavoitteet, jotka ovat mitattavissa ja sen jälkeen toteuttavissa oleva suunnitelma. Olen tosi taitava tekemään suunnitelmia ja asettamaan tavoitteita. Haasteellisinta onkin tuo toteutuspuoli. Jotta  motivaatio kasvaisi, niin teen tavoitteistani julkisia. 

Tavoitteenani on pudottaa painoani 10 %  neljässä kuukaudessa, aloitan säännöllisen hikiliikunnan väh. kolme kertaa viikossa. Lajit saan valita oman mieltymykseni mukaan. 

Päämääränä on, ettei tarvitse murehtia oman kunnon tai kestävyyden pettämisestä koiran kanssa touhutessani. Ai niin, olen varannut ajan osteopaatille, että saisin selkäni taas toimivaksi.

Tästä se lähtee !

Tulevan kauden pohdintoja

Vihdoinkin oli aikaa rakentaa uutta blogia. Kiitos Riikka opastuksesta. Riikka väitti, että tämä on huomattavasti helpompi blogi kuin entinen vuodatus. Saa nähdä.

Vähitellen kesän kisakalenteri on alkanut hahmottua. Tajusin yhtenä päivänä, että JK3-kisoihin on usein tottiskarsinta eli kun tottis on kunnos pääsee maastoon. Talvi ollaan laiskoteltu, eikä paljonkaan treenattu uusia liikkeitä eikä viilattu vanhoja. Nyt hommiin, tavoitteena saada uudet liikkeet hyviksi ja parantaa entisiä liikkeitä; eteenmenon maahanmeno varmaksi, noudon palautus lähemmäs ja paikallaolo rauhalliseksi. Eteenmenon maahanmenoa on jo treenattu lenkeillä leikin varjolla. Välillä otus saa juosta suoraan lelulle ja välillä pitää mennä maahan. Matkat vaihtelevat. Suurempi haaste meille ovat ne jälkikepit. Sulaisi tämä perhanan lumi, niin pääsisi pellolle jälkeä tekemään ja keppejä treenaamaan.

Agility SM- karsinta tulokset ovat nyt plakkarissa. Kesäkuussa mennään SM-kisoihin katsomaan, mitä osaamme ja mihin tasomme riittää. Tälle kaudelle täytyy kehittää vielä uusia agility-tavoitteita; yksi nolla voitto huhtikuun jälkeen ja lisää hyvin, onnistuneita ohjauksia. Täydellisesti onnistuneen kisaviikonlopun jälkeen oli kieltämättä hiukan tyhä olo. En osannut ajatella heti, mitä tästä eteenpäin. Onneksi seuraavat viikkotreenit osoittivat, että treenattavaa vielä riittää:) Kiitos maanpäälle palauttamisesta kouluttajalle.

Uutena harrastuksena aloitin naksutuskurssilla. Olen joskus satunnaisesti naksutellut asioita otuksille, mutta nyt saan oikeaa tietoa ja ennenkaikkea palautetta treenaamisesta. Hauskaa opetella otusten kanssa kaikkea turhanpäiväisiä temppuja, joita voi sitten hyödyntää eri lajeissa. Molemmat harjoittelevat peruuttamista, ja Caran takapään hallinta onkin jo parantunut. Se pystyy peruuttamaan suoraan yli kuusi askelta, kun se aluksi teki aina banaaniperuutuksen. Lisäksi harjoittelemme käsikosketusta, jolla saa koiran lähelle. Voi kenties hyödyntää noudoissa ja eteentulossa. Temppu harjoittelee peruuttamista. Pääasia, että meillä kaikilla on hauskaa.

28.2 Cara täytti 4 vuotta. Otus on täyttänyt kaikki odotukset, se on juuri sellainen mamman muru, jonka sen haluankin olevan. Toivottavasti on vielä monta hauskaa vuotta edessä tämän otuksen kanssa.