Loma on vietetty laiskotellen. Cara on ollut sairaslomalla eli otus on saanut harrastaa remmilenkkeilyä. Beckyn kanssa on yritetty treenata enemmän tai vähemmän ajatuksella. Tottiksessa on treenattu nyt kontaktia, kun avustajalla on ollut superpatukka. Ensin Becky kykeni vain sivusilmällä vilkaisemaan minua, mutta tänään jo piti kontaktia jopa 5 sekuntia. Palkaksi pääsee leikkimään superpatukkansa kanssa. Siitä se lähtee, se hallinnan harjoittelu.
Cara sai tänään treenata tottista kentällä. Olipa otuksessa virtaa :) Tein kisanomaisen kaavan mukaisesti ilmoittautumisen. Ensin koiralle pallo hetkeksi mälvättäväksi, sitten makuulla rauhoittuminen , josta perusasentoon. Tästä ilmoittautumaan. Selkeällä kaavalla Cara on oppinut pitämään kontaktinsa hyvin, eikä pää pyöri. Paikallaolo oli hyvä, asenne ja mieliala oikea. Tähän on auttanut, että maahan käskyn jälkeen olen kolme sekuntia paikallani ja vasta sitten lähden pois koiran luota. Tunnelma on paljon rauhallisempi. Seuraamisessa pientä keulimista, jonka Cara korjasi huomauttamisen jälkeen.
Lopuksi vielä esineruututreenit. Cara sai hakea kolme esinettä, jonka teki mallikkaasti. Beckyllä on vielä matkaa samanlaiseen osaamiseen. Nyt jo muistaa, että se esine , ai juu se pitää hakea. Ensimmäisen haettuaan pakka hajoaa; " tuossa on ollut ruokaa, syönpä sen, tuolla kiven päällä on mielenkiintoinen kassi, kiipeän sinne, mikä auto tuolla menee jne". Lopulta monen säädön jälkeen otus ymmärtää hakea sen toisen esineen.
Parasta treeneissä kuitenkin on ajatusten vaihto treenikavereiden kanssa. Heidän kanssaan saa pohtia koiraharrastamisen tai harrastamattomuuden eri puolia. Omat ajatukset selkeytyvät, kun saa jakaa niitä muiden kanssa.
Sairausnurkka: Cara on nyt ollut totaalitauolla 3,5 viikkoa. Hoitona on ollut kipulääkkeet, laser-hoito. Nyt syö Nutrolin Nivel-valmistetta ja ruusunmarjajauhetta. Olen hysteerisenä vahdannut koirani jalkoja nähdäkseni onko koirani oikeassa takajalassa jotain vikaa. Sen tiedän, ettei enää kevennä liikkuessaan ja pitää seisoessaan tasapainoisesti painon molemmilla takajaloilla. Iltaisin Caraa hieroessani se ei enää suoraan tarjoa oikeaa takapäätään hierottavaksi vaan nyt tarjoaa etupäätään hellittäväksi. Menemme viikon päästä uudestaan eläinlääkäriin, jotta tiedämme jatkosta. Toivotaan parasta !
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti