Viikonlopun jälkikisat ahdistavat sen verran, että on pakko treenata ahkerasti.
tiistaina Eijan kanssa peltojälkeä ja esineruutua treenaamassa ja keskiviikkona Tanjan, Eijan ja Ninan kanssa tottista treenamassa Haunisissa.
Eija oli jo ennen aurinkon nousua käynyt tallomassa meille noin 500m pitkän peltojäljen kolmella kepillä. Cara lähti sujuvasti takajäljelle, ja pellonreunassa oli hieman ihmeissään. Kysyessäni, että mitäs nyt?, Otus kääntyi ympäri ja lähti jäljestämään oikeaan suuntaan. Itse jäljestys sujui hyvin, mitä nyt myyrien pesäreiät hiukan haittasivat jäljestystä. Kaikki kolme minikeppiä löytyivät. Hyvät treenit.
Esineruudusta olin erityisen tyytyväinen. Nyt Caran työskentely näytti siltä,, miltä sen haluan näyttävän. Kolme suoraa pistoa ruutuun, ja kolme esinettä. JES! En tiedä auttoiko asiaa, kun Cara näki meidän tallovan ruudussa, ja Lukan hakevan esineet. Anyway hieno suoritus Caralta.
Keskiviikkona Haunisissa koko tottiskaavio läpi palasissa. Cara sai aloittaa paikallaololla. Se olikin haasteellista, koska Kita sai tehdä ensin ja Tanja palkkasi Kitaa pallolla .Se oli Caran mielestä jo vähän liikaa. Kaksi kertaa Cara nousi istumaan. Paikallaolon oikeaa mielentilaa siis treenattava. Seuraamisen paikka parantunut, ja mikä tärkentä Car yrittää itse pitää huolta oikeasta paikasta. Jäävät ihan jees, maahanmeno hitaampi kuin normaalisti. Tätä täytyy jatkossa hinkuttaa, ja palkata maahanmenon nopeudesta.
Nyt sitten vain toivotaan, että kisoissa teemme oman osaamistasomme mukaisen suorituksen, enkä minä pilaa koiran suoritusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti